Trooppinen rappukäytävä on helppo säästökohde

HSY:n Ilmastoinfon MAX17°C-kampanja kannustaa tiputtamaan taloyhtiön yleisten tilojen lämpötilat suositeltuun 17 asteeseen. Pilottitaloyhtiö tavoittelee kolmen prosentin säästöä talon lämmityskuluissa simppelillä keinolla.  

As. Oy Helsingin Karpalon rappukäytävässä on mukavan lämmin, vaikka viileä syystuuli puhaltaa pihalla navakasti. Infrapunalämpömittari näyttää seinän lämpötilaksi 21°.  

Karpalon hallituksen jäsen Erja Voipio viittilöi vieraita peremmälle ja esittelee rapun patterin uutta termostaattia, samanlaista kuin asunnoissakin. Huhtikuussa 2021 tavalliset patteritermostaatit asennettiin myös talon rappukäytäviin ja varastotiloihin. 12 termostaatin avulla yleisten tilojen lämpötila saadaan säädettyä suositusten mukaiseksi. 

Termostaattien kaveriksi asennetut rappujen etäluettavat lämpömittarit kertovat, että yleisten tilojen lämpötilat ovat vieläkin turhan korkeita. 

– Vielä ei olla tavoitteessa. Ilmanvaihdon tuloilman lämpötilaa pitää vielä laskea, kertoo Kirsi Korpisalo HSY:n Ilmastoinfosta. 

Energiansäästön kannalta tilanne Biologinkadulla on kuitenkin paljon parempi kuin vuosi sitten, kun HSY:n Ilmastoinfon mittauspartio kävi kiertämässä talon raput. A-rapussa oli tuolloin lähes trooppinen tunnelma. Yläkerrassa lämpötila oli yli 24°, alhaallakin 23,1°. Helsingin Viikkiin vuonna 2013 valmistunut talo ei ole tässä suhteessa mikään poikkeustapaus.  

– HSY:n Ilmastoinfon järjestämillä taloyhtiön energiaeksperttikursseilla yksi kotitehtävistämme on oman talon sisälämpötilojen mittaus. Tuloksista olemme huomanneet, että rappukäytävissä voi olla todella korkeita lämpötiloja, Kirsi Korpisalo kertoo. 

MAX17°C rappukäytäviin  

Tämä havainto sai HSY:n käynnistämään MAX17°C-kampanjan, joka kannustaa taloyhtiöitä mittaamaan yleisten tilojen lämpötilat ja laskemaan ne suositusten mukaiseen 17 asteeseen. Kampanjan aluksi HSY:n Ilmastoinfon mittausryhmä kiersi joulukuussa 2020 lämpömittarien kanssa 41:ssä pääkaupunkiseudun taloyhtiössä. Kaikkiaan 133 rappukäytävän mittaustulokset vahvistivat aiemmat havainnot. Korkein rappukäytävästä mitattu lämpötila oli 26,4 astetta, ja 23–24 asteen lämpötiloja tavattiin usean talon rappukäytävissä. Ylilämpöä oli erityisesti uusissa, hyvin eristetyissä taloissa. Säästöpotentiaalia on siis runsaasti, sillä vanhan nyrkkisäännön mukaan asteen pudotus lämpötilassa tuo viiden prosentin säästön kyseisen tilan lämmityskuluissa. 

Kirsi Korpisalo arvioi, että yleisten tilojen säästöpotentiaali on 2-10 prosenttia koko talon lämmönkulutuksesta. Säästö riippuu siitä kuinka paljon yleisiä tiloja on, miten ne sijoittuvat rakennuksessa ja kuinka ylilämmitettyjä ne ovat. 

– Teimme tarkemmat säästölaskelmat kahden talon rappukäytävien säästöpotentiaaleista, Korpisalo kertoo.  

Biologinkatu 3:n hallituksen jäsen Erja Voipio toivoo kiinteistöalan ammattilaisilta, isännöitsijöiltä ja huoltoyhtiöiltä, lisää aloitteellisuutta taloyhtiöiden energiansäästökohteiden etsintään. 

Erja Voipio esittelee oman talonsa laskelmia. Insinööritoimisto laati Biologinkadun rappukäytävistä 3D-tilamallin, jolla voitiin simuloida yleisten tilojen lämmönkulutusta. Sen perusteella rapun lämpötilan tiputtaminen taannoin mitatusta 24 asteesta suositeltuun 17 asteeseen romauttaa rappukäytävän lämmityskulut alle puoleen. 

– Neljän asteen pudotuskin säästää kolmessa rapussa lähes 400 euroa vuodessa, Voipio kertoo. 

– Ja jos saamme muista yleisistä tiloista saman säästön kuin rappukäytävistä, säästyisi lämmityskuluissa lähes 800 euroa vuodessa. 

Laskelman rohkaisemana Biologinkujan rappukäytävien ja varastotilojen pattereihin asennettiin termostaatit.  Niiden avulla lämpötilan justeeraaminen suositusten mukaiseksi onnistuu esimerkiksi hallituksen jäseniltä. Työkaluiksi riittävät lämpömittari ja omat kädet. 

Termostaateilla säätö automaattista 

Yleisistä tiloista puuttuvat termostaatit ovat mysteeri Kirsi Korpisalolle. Samaa hämmästelee myös Biologinkadun termostaattiasennukset suunnitellut diplomi-insinööri Tomi Laivoranta Helsingin Laskentasäätö Oy:stä. Termostaatti pitää rapun lämpötilan automaattisesti valitussa arvossa. Hänen suunnittelemissaan saneerauskohteissa yleisten tilojen patteritermostaatit asennetaan aina. Onko kyse suunnittelijan viitseliäisyydestä vai rakennuskustannusten minimoinnista?  

– En osaa sanoa. Ei siinä kovin monesta eurosta ole kyse, Laivoranta pohtii. 

Biologinkadun yleisiin tiloihin asennetuilla termostaateilla rappujen lämmönsäätö suositusten mukaiseksi on helppoa. Tavoitteena on kolmen prosentin säästö koko talon lämmönkulutuksessa.

Esimerkiksi Biologinkadulla hintalappu oli asennettuna noin 50 euroa termostaattia kohden. Termostaatit maksavat siis säästölaskelman perusteella hintansa alle vuodessa.  

Laivorannan mukaan Biologinkadulla rappukäytävä on asuntojen ympäröimä, eikä lämmitettävää pinta-alaa ole paljoa. Niinpä euromääräiset säästöt eivät ole kovin suuria. Siitä huolimatta helpot säästökohteet kannattaa aina toteuttaa. Jos rappukäytävässä talvisaikaan hikoiluttaa, taloyhtiön helppo ensimmäinen energiaremontti voi olla rapun lämpötilojen laskeminen.  

– Se pienentää omalta osaltaan talon hiilijalanjälkeä, Laivoranta toteaa. 

Jos rappukäytävien lämpötila ei ole erityisen korkea, mutta asuntojen välillä on suuria lämpötilaeroja, suosittelee Laivoranta aloittamaan energiahukan jahtaamisen talon patteriverkoston perussäädöstä. 

Erja Voipio kertoo, että talon turhan lämpimät rappukäytävät eivät olleet aiemmin nousseet taloyhtiön hallituksen asialistalle. HSY:n lämpötilamittaukset ja termostaattikokeilu lisäsivät hallituksen kiinnostusta energiatehokkuusasioihin.  

Tulevat vuodet näyttävät käytännössä, toteutuuko laskelmien ennustama 3 prosentin säästö koko talon lämmönkulutuksessa näin helpolla keinolla, yleisten tilojen lämpötiloja laskemalla.  

Voipion veikkaus on, että viimeistään tilinpäätöskokouksessa seuraavatkin askeleet talon lämpölaskun leikkaamiseksi tulevat varmasti puheeksi. Tästä pitää huolen Helenin juuri ilmoittama 30 prosentin korotus kaukolämmön hintaan. Tähän verrattuna muutaman prosentin säästö tuntuu pieneltä. Toisaalta euromääräinen vuotuinen säästö nousee hinnankorotuksen myötä alle 800 eurosta yli tuhanteen euroon. Energiaa säästäessä pienistä puroista syntyy iso virta. 

– Nämä ovat tärkeitä asioita, joihin pitää kiinnittää huomioita, Voipio muistuttaa. 

Teksti ja kuvat: Petja Partanen