Öljystä uusiutuviin

Öljylämmityksestä uusiutuviin energialähteisiin vaihtaminen on hyväksi ympäristölle ja se on usein myös taloudellisesti kannattavaa. Seuraavassa esitellään yleisimpiä mahdollisuuksia vähentää fossiilisen öljyn käyttöä uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen. Samat toimenpiteet soveltuvat myös sähkökattilalla varustetulle vesikiertoiselle sähkölämmitykselle.

Öljylämmityksen tekniikka 

Öljylämmitysjärjestelmä koostuu öljykattilasta, öljypolttimesta, säätölaitteista ja öljysäiliöstä. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita. Lämpö jaetaan tiloihin vesikiertoisten pattereiden tai lattialämmityksen kautta. Kiertävää vettä voidaan lämmittää monin tavoin, joten lämmitystavan muutokselle on useita mahdollisuuksia.

Toisinaan öljykattila kannattaa korvata kokonaan toisella lämmitysmuodolla ja toisinaan se kannattaa jättää uuden lämmitymuodon rinnalle.

Sertifioidut asentajat

Laitteistojen asentaminen on hyvä teettää osaavalla ammattilaisella. Motiva ylläpitää uusiutuvan energian sertifioitujen asentajien luetteloa, joka auttaa varmistamaan asentajan pätevyyden.

Yleensä laitteet on turvallisinta hankkia avaimet käteen -toimituksena, jolloin kokonaisvastuu takuuasioihin liittyen on yhdellä yrityksellä.

Päälämmitysvaihtoehtoja öljylämmityksen tilalle tai rinnalle

Maalämpöjärjestelmä 

Maalämpöjärjestelmä siirtää lämpöä pintamaasta, kallioperästä tai vesistöstä lämpöpumpun avulla talon lämmityskiertoon. Maalämpö on huoleton valinta öljykattilan tilalle. Sillä voidaan yleensä korvata öljylämmitys kokonaan, koska maalämpöpumpun teho ei ole riippuvainen ulkolämpötilasta. Maalämpöjärjestelmän investointikustannus on  melko korkea ja siksi sitä suositaan erityisesti suurehkoissa taloissa.

Maalämpöjärjestelmän lämmönkeruupiiri voidaan sijoittaa syvälle kallioperään porattavaan lämpökaivoon, vaakatasoon maan pinnan alle tai vesistöön. Keruupiirin upottaminen pintamaahan on yleensä maalämpökaivon poraamista edullisempaa, mutta vaatii melko suuren pinta-alan. 

Maalämpöjärjestelmän vuosihyötysuhde vaihtelee yleensä 2,5-3,5 välillä eli yhdellä yksiköllä sähköä saadaan 2,5-3,5 yksikköä lämpöä. Talon lämmitysverkossa kiertävän veden lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen. Mitä kuumempaa vettä lämmitykseen on saatava, sitä heikommalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii. Lämpöpumppu voi joutua käyttämään korkeiden lämpötilojen saavuttamiseen apuna sähkövastuksia. Parhaimmillaan maalämpö onkin lattialämmityksen kanssa.

Lämpökaivoa porattaessa syntyy runsaasti porauspölyä, joka kerätään sitä varten varattuun säiliöön. Porauspöly sekoitetaan porauksen aikana veteen, jolloin hieno kiviaines laskeutuu kontin pohjalle ja vesi pumpataan kontin yläosasta sopivaksi katsottuun paikkaan. On tärkeää huomioida, että kiintoainesta ei saa sijoittaa esimerkiksi avo-ojaan tai hulevesiviemäriin. Kiintoaines voi kulkeutua avo-ojasta esimerkiksi läheiseen taimenpuroon tuhoten siellä taimenten lisääntymisalueen. Lisätietoja:
– Ympäristöministeriön Energiakaivot -ympäristöopas
– Helsingin kaupungin työmaavesiohje

Katso lisätietoa maalämmöstä:

– Motivan sivut maalämmöstä
– Suomen lämpöpumppuyhdistyksen (SULPU) sivut maalämmöstä

 

Ilma-vesilämpöpumppu 

Ilma-vesilämpöpumppu (lyhennetään UVLP) ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen talon vesikiertoiseen lämmitykseen. UVLP soveltuu hyvin Etelä-Suomen olosuhteisiin. Sen keskeisenä etuna maalämpöpumppuun verrattuna on edullisempi investointi lämpökaivon tai maalämpöpiirin jäädessä hankinnasta pois.

Toisin kuin maalämmössä UVLP:n hyötysuhde ja lämmitysteho riippuvat ulkolämpötilasta siten, että lämpötilan laskiessa ne heikkenevät. -20 °C ulkolämpötilassa UVLP:n lämmitysteho on noin puolet verrattuna +7 °C ulkolämpötilaan, jossa lämmitystehot yleensä ilmoitetaan.

Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan korvata valtaosa öljyn kulutuksesta ja se soveltuu hyvin uudehkon öljykattilan rinnalle, jolloin kovimmilla pakkasilla lämmitys tuotetaan öljyllä. UVLP:llä voidaan korvata öljylämmitys myös kokonaan. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että laitteessa on sähkövastukset, jotka kykenevät tuottamaan kaiken tarvittavan lämmön kovimmilla pakkasilla käyttöveden lämmitys mukaan lukien.  

UVLP:n hyötysuhteeseen vaikuttaa merkittävästi myös talon lämmitysverkossa kiertävän veden lämpötila. Lämpöpumput ovat parhaimmillaan tuottaessaan melko matalalämpöistä vettä, joten ne ovat ihanteellinen kumppani lattialämmitykselle. Mitä kuumempaa vettä lämmitykseen on saatava, sitä heikommalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii. Korkeisiin lämpötiloihin mentäessä lämpöpumppu voi joutua käyttämään apuna sähkövastuksia.  

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma ELVARI:ssa tutkituissa kohteissa UVLP:n kokonaishyötysuhde vaihteli 1,4 ja 2,7 välillä eli yhdellä yksiköllä sähköä saatiin tuotettua 1,4-2,7 yksikköä lämpöä. Parhaat hyötysuhteet saavutettiin luonnollisesti lattialämmityskohteissa. Tutkimusen öljylämmityskohteissa UVLP:llä saatiin vähennettyä öljynkulutusta keskimäärin 44%.

On hyvä huomioida, että sähkön kulutushuiput voivat tulla tulevaisuudessa nykyistä kalliimmaksi, jos sähkön siirtomaksuissa siirrytään kohti kulutushuippu-perusteista laskutusta.

Katso tietoja ulkoilma-vesilämpöpumpuista

Motivan UVLP:stä kertovat sivut
– Suomen lämpöpumppuyhdistyksen (SULPU ry) sivut

Pellettilämmitys 

Pellettilämmitys on puulämmitysvaihtoehdoista vaivattomin ja tuottaa myös verrattain vähän ilmanlaatua heikentäviä hiukkaspäästöjä. Järjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, pellettisiilosta sekä järjestelmästä, joka siirtää pelletit siilosta pellettikattilaan.

Aivan öljylämmityksen tai lämpöpumppujen vaivattomuuteen pellettilämmityksellä ei päästä. Pellettikattilan säännöllisiin huoltotoimenpiteisiin kuuluvat mm. kattilan nuohuos, polttimen puhdistus ja tuhkien poistaminen.  

Lisätietoja pellettilämmityksestä:

Pellettilämmitysopas (Motiva ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
Motivan sivut pellettilämmityksestä
Esimerkki kotitalouden siirtymisestä öljystä pellettiin (Motiva)

Hake- ja pilkelämmitys 

Hake- ja pilkekattilat ovat pääkaupunkiseudulla melko harvinaisia, mutta toimivia lämmitysjärjestelmiä. Nämä ovat erityisen kiinnistavia lämmitysmuotoja, jos poltettavan puun saa esimerkiksi omasta metsästä ja polttopuiden tekemisen tai haketuksen kokee hyötyliikuntana. Erityisesti pilkelämmittäjä saa nähdä muita lämmitysmuotoja enemmän vaivaa, sillä pilkkeen lisääminen kattilaan on talviaikaan jokapäiväinen askare. Tiheillä asutusalueilla puunpolton synnyttämiin hiukkaspäästöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Lue lisää hake- ja pilkelämmityksestä:  

Motivan sivut aiheesta
Energiatehokas koti –sivuston puulämmitys-sivut
HSY:n Urbaani puuvaja -sivut pilkeen varastoinnista ja puhtaasta polttamisesta

Kaukolämpö

Kaukolämpö on helppo vaihtoehto öljylämmityksen tilalle, jos se on saatavilla, mutta on pääkaupunkiseudulla toistaiseksi vain pieneksi osaksi uusiutuvaa energiaa. Kaukolämmön hyvinä puolina ovat kohtuullinen alkuinvestointi, vähäinen tilan ja huollon tarve sekä hyvä toimintavarmuus ja käytön helppous. Kaukolämmön vuotuinen energiakustannus (energia+perusmaksu) on kuitenkin korkeampi kuin esimerkiksi lämpöpumppu- tai pellettiratkaisuissa.

Lisätietoja kaukolämmöstä paikalliselta kaukolämpöyhtiöltä:

www.helen.fi (Helsinki)
www.vantaanenergia.fi (Vantaa)
www.fortum.fi (Espoo ja Kauniainen)

 

Tukilämmitysmuotoja öljylämmityksen rinnalle

Ilmalämpöpumppu 

Ilmalämpöpumppu on yleinen ja kustannustehokas tukilämmitysmuoto niin öljy kuin sähkölämmityksen rinnalle. Se ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen sisäilmaan. Ilmalämpöpumpun teho ja hyötysuhde heikkenevät mentäessä kovia pakkasia kohti. Ilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa tyypillisesti noin kolmannes tilojen lämmöntarpeesta. Sokkeloisemmassa huoneistossa lämpöpumpulla saadaan lämmitettyä tiloista pienempi osa kuin avarassa huoneistossa, jossa lämpö pääsee leviämään vapaammin. Markkinoilta löytyy myös malleja, joissa yhdellä ulkoyksiköllä voidaan jakaa lämpöä kahteen sisäyksikköön (esim. erikseen ylä ja alakertaan). 

Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää lämmityksen ohella myös viilentämiseen. Lämmintä käyttövettä ilmalämpöpumpulla ei saada tuotettua.  

Katso lisätietoja:

Motivan sivut ilmalämpöpumpuista
Suomen lämpöpumppuyhdistyksen (SULPU) sivut ilmalämpöpumpusta


Varaava tulisija 

Varaavalla tulisijalla voidaan kattaa merkittävä osa öljynkulutuksesta. Tulisija on myös hyvä varalämmönlähde mm. sähkökatkosten varalle. Tulisijoja saa nykyisin myös vesikiertoisina, jolloin ne voidaan liittää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Näin tulisijalla saadaan lämmitettyä myös käyttövettä ja tiloja, jotka ovat kauempana tulisijasta.

Katso lisätietoja energiatehokkaasta ja vähäpäästöisestä puun polttamisesta HSY:n sivuilta:
http://www.hsy.fi/urbaanipuuvaja

Pellettitakka 

Pellettitakalla saadaan lämmitettyä ympäröivää tilaa tasaisesti pitkän aikaa, sillä sen säiliöön mahtuu useamman päivän pellettien tarve. Takka ottaa pellettiä säiliöstä automaattisesti ja sen tehoa voidaan säätää huoneilman lämpötilan mukaan. Pellettitakka liitetään olemassa olevaan hormiin tai sille asennetaan oma hormi. Markkinoilta löytyy myös malleja, jotka voidaan yhdistää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, 

Lisätietoja pellettitakoista: 

Energiatehokas koti -sivut tukilämmitysjärjestelmistä
Motivan sivut tukilämmitysjärjestelmistä
Pellettienergiayhdistyksen sivut


Aurinkolämpö

Aurinkolämpökeräimillä saadaan pienennettyä öljynkulutusta merkittävästi alkukeväästä syksyyn. Aurinkolämpöjärjestelmä voidaan liittää joko vain käyttöveden lämmitykseen tai vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän tapauksessa myös tilojen lämmitykseen. Näin aurinkolämmöllä voidaan saada tuotettua jopa kolmannes koko lämmönkulutuksesta.  

Katso lisätietoja:
Motivan aurinkolämpösivut